Maahanmuuton historiaa ja nykypäivää

Tavallisia Suomeen muuton syitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, sukujuuret, turvapaikka, työ tai opiskelu Suomessa. Perhesuhteet ovat nousseet keskeisimmäksi maahanmuuton syyksi osittain paluumuuttajien lukumäärien lisäännyttyä. Viime vuosikymmeninä maahanmuuttajien lukumäärä on lisääntynyt myös humanitaarisen maahanmuuton myötä. Muiden länsimaiden tavoin Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka edellyttävät järjestelmää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamiseksi.

Viime aikoina monet Suomen viranomaiset ja elinkeinoelämän tahot ovat huolestuneet työvoiman riittävyydestä lähitulevaisuudessa. Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen edellyttävät toimenpiteitä, joista yhdeksi on esitetty aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Sen avulla on tarkoituksena houkutella ulkomailta työntekijöitä työvoimapula-aloille. Samanaikaisesti voitaisiin helpottaa Suomessa valmistuneiden ulkomaisten opiskelijoiden jäämistä maahan. Aktiivista, työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa voidaan perustella myös sillä, että globalisaatio edellyttää aikaisempaa enemmän kansainvälisiä verkostoja ja erilaista osaamista, joiden uskotaan maahanmuuton myötä vahvistuvan. Monet valtiot ovat havainneet humanitaarisen maahanmuuton olevan varteenotettava keino vastata ikääntymisen ja osaamisen lisäämisen haasteisiin.

Tapahtui sata vuotta sitten…

”Sata vuotta sitten Suomi oli itse asiassa huomattavasti kansainvälisempi maa kuin nyt. Muuttoliikenne oli vilkasta sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Suomeen muutti hyvin paljon ihmisiä erityisesti Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta, mutta myös Englannista, Skotlannista, Tanskasta ja Norjasta. Vuonna 1870 Helsingin väkiluvusta oli 12% venäläisiä.”

”Sulkeutuneen Suomen aikakausi alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli 1970-luvulle saakka lähinnä maastamuuttomaa. Suomalaisia lähti mm. Ruotsiin työnhakuun. Suomeen muuttaneet olivat lähes kaikki suomalaisten kanssa avioituneita.”

”Tähän mennessä suurin pakolaisaalto koettiin Suomessa Venäjän vallankumouksen jälkeen. Vuonna 1922 Suomessa oli 33 500 Venäjän pakolaista. Silloin pakolaisille piti perustaa jopa pakolaisleiri. Toinen suomalaisten suuri ponnistus oli huolehtia siirtoväestä talvisodan ja jatkosodan jälkeen. Suomalaisia, joiden koti jäi rauhan jälkeen rajan toiselle puolelle Neuvostoliiton alueelle, oli talvisodan jälkeen 345 000 henkeä ja jatkosodan jälkeen noin 400 000 henkeä.”

… ja lähimenneisyydessä

”Suomen ulkomaalaisväestö on kasvanut nopeasti 1990-luvulla. Kuitenkin Suomessa on edelleen eurooppalaiseen tasoon verrattuna melko vähän ulkomaalaisia. Suomessa asuu kaikkiaan ihmisiä yli 150 maasta. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Erityisesti venäläisten ja virolaisten määrä on noussut voimakkaasti. Suuri osa ruotsalaisista on entisiä Suomen kansalaisia eli kansallisuudeltaan suomalaisia. Somalialaiset ovat suurin pakolaistaustainen ryhmä. Myös entisen Jugoslavian alueelta ja Irakista on suhteellisen suuret pakolaistaustaiset ryhmät.”

”Avioliitto on edelleen merkittävä syy Suomeen muutolle. Suomalaisen kanssa avioliiton solmii vuosittain 2000 – 3000 ulkomaan kansalaista.” ”Paluumuuttajina suomalaisia on tullut Suomeen 1980-luvulta lähtien lähinnä Ruotsista ja Yhdysvalloista. Monet heistä ovat lähteneet aikanaan töihin länteen ja eläkkeelle päästyään he haluavat palata kotimaahansa. Tämän lisäksi Suomeen on 1990-luvulla tullut ns. inkeriläisiä paluumuuttajia. He ovat kansalaisuudeltaan suomalaisia tai suomalaisten jälkeläisiä, jotka ovat asuneet Inkerinmaalla.”

” Eri puolilla maailmaa tapahtuvat kriisit näkyvät myös Suomessa turvapaikanhakija-aaltoina – tosin vain hyvin pieni osa turvapaikanhakijoista päätyy Suomeen. Kaksi suurinta aaltoa ovat olleet Somalian valtion hajoamisen ja sisällissodan tuoma pakolaisaalto sekä Jugoslavian hajoaminen. Näiltä alueilta on suuremman alkujoukon jälkeen tullut jatkuvasti uusia pakolaisia. Myös kurdeja on 1990-luvulla tullut tasaisesti sekä kiintiöpakolaisina että turvapaikanhakijoina. Afrikan useat kriisit ovat tuoneet tänne pakolaisia myös muista Afrikan maista, kuten Etiopiasta, Kongosta (ent. Zaire) ja Nigeriasta.”