Kahden kulttuurin parisuhteet

Perhesyistä muuttaminen on merkittävin maahantulon syy Suomessa. Työministeriön arvion mukaan noin 60 % kaikista muuttajista saa oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Ryhmään kuuluu sekä avioliiton että perheenyhdistämisen takia muuttaneita. Parhaimmillaan parisuhde maassa jo asuvan kanssa tarjoaa muuttaneelle puolisolle valmiin linkin sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä tukea ja tietoa kotoutumisprosessiin. On kuitenkin myös parisuhteita, joissa puoliso ei osaa tai halua näitä mahdollisuuksia tarjota. Mikäli avioliiton vuoksi Suomeen muuttaneen pääasiallinen kontakti suomalaiseen yhteiskuntaan on hänen puolisonsa, kotoutuminen saattaa olla hyvinkin hidasta.

Kulttuureista haastetta parisuhteeseen

Kahden kulttuurin parisuhde vaikuttaa erityisen ongelma-alttiilta, mutta se voi mahdollistaa myös tavallista antoisamman parisuhteen. Tutkija Elli Heikkilä (2005) referoi psykologi Oksi-Walteria, joka esittää, että kahden kulttuurin parisuhteeseen voi muodostua uusi kolmas kulttuuri, jos erilaisista taustoista tulevat puolisot saavat yksilöllisyydelleen ja erillisyydelleen riittävästi tilaa. Tällaisissa liitoissa Oksi-Walterin mukaan monet ratkaisut tehdään tietoisemmin, sillä rutiinivastauksia ei yksinkertaisesti ole tarjolla, eikä päätöksiä tehdä niin helposti olettamusten varassa.

Avioerot kahden kulttuurin liitoissa ovat kuitenkin keskimääräisesti yleisempiä kuin saman kulttuurin liitoissa (Heikkilä 2005). Erityisinä ristiriitojen syinä voivat olla esimerkiksi kotoutumiseen liittyvä stressaava elämäntilanne, erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta tai sukupuolten välisistä rooleista sekä epätyydyttävät perheen sisäiset valta-asetelmat. Kiistaa voivat herättää myös syvään juurtuneet kulttuuriset käsitykset, jotka liittyvät esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukseen tai erilaiseen käsitykseen kunniasta. Myös kahden kulttuurin liittojen myötä muodostuneet uusperheet ovat kasvava ryhmä. Lisää tutkimustietoa kahden kulttuurin liitoista kaivattaisinkin kovasti.

Jotkut selittävät törmäyksiä kahden kulttuurin parisuhteissa erilaisilla käsityksillä sukupuolten tasa-arvosta. Monen maahanmuuttajan aikaisemmassa kotimaassa tasa-arvokysymykset on saatettu nähdä hyvin toisin kuin Suomessa ja esimerkiksi miehen ja naisen roolit ovat voineet olla Suomea tiukemmin määritellyt. On hyvä muistaa, että mukana tuodut käsitykset rooleista ja arvostuksista eivät muutu nopeasti. Suomessakin naisten ja miesten välisen tasa-arvon tavoittelu kestänyt vuosikymmeniä, eikä se ole täysin toteutunut vieläkään. Kulttuuriset muutokset vaativat tapahtuakseen pitkäaikaista vuorovaikutusta vastaanottavan yhteiskunnan kanssa. Sekä naisille että miehille on tärkeää tarjota tietoa suomalaiseen tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvistä periaatteista ja lainsäädännöstä.

Viite: Heikkilä, Elli: Monikulttuuriset avioliitot tilastoissa ja arjen elämässä. Julkaisussa: Alitolppa-Niitamo, Anne & Söderling, Ismo & Fågel, Stina: Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Väestöliitto, Helsinki 2005.