Maahanmuuttajayhteisön rooli kotoutumisessa

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat viime vuosina noudattaneet Suomessa samaa sisäisen muuttoliikkeen mallia kuin muukin väestö muuttamalla isoihin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen. Työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä muuton perusteena voivat olla myös isojen kaupunkien verrattain suuret maahanmuuttajayhteisöt.

Usein maahanmuuttajayhteisöllä ja etenkin samasta maasta muuttaneilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Yhteisö voi toimia tarpeellisena tietolähteenä, suosittelijana ja henkisenä tukena uusissa tilanteissa. Monet hakeutuvat maahanmuuttajayhteisön läheisyyteen voidakseen ylläpitää omaa äidinkieltään ja harjoittaa uskonnollisia tai kulttuurisia perinteitään, jotka ovat merkittäviä identiteetin rakentamisen välineitä. Toisinaan yhteisö voi tuntua myös turvapaikalta, mikäli kohtaamiset valtaväestön kanssa ovat johtaneet pettymyksiin. Väärinkäsitykset, rasismi ja erimielisyydet voivat toisinaan tehdä maahanmuuttajien yhteisöistä erillisiä saarekkeitaan, joissa ei opita valtaväestön kieltä eikä yritetäkään kotoutua ympäröivään yhteiskuntaan.

Myös uskonnollinen yhteisö ja uskonharjoitus voivat tarjota turvaa ja erilaisia verkostoja. Uudessa ympäristössä uskonnosta saattaa tulla ”peili”, jota kautta määritellään omaa ja läheisten suhdetta muihin ihmisiin. Kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta johtuen erityisesti muslimeilla uskonnosta on tullut viime aikoina keskeinen kanava pohtia yhteiskuntasuhdettaan. Joidenkin kohdalla uskonnon merkitys kasvaa maahanmuuton myötä selvästi. Maahanmuuttajayhteisön merkitys on näkynyt toisinaan myös yrittäjyys- ja yhdistystoiminnassa. Itsensä työllistämisen alkumetreillä maanmiehet ovat voineet tarjota tarpeellista tukea ja monessa maahanmuuttajien yhdistyksessäkin jäsenkunta on määräytynyt kansalaisuuden mukaan.

Yleinen käsitys, että maahanmuuttajat vetäisivät yhtä köyttä, ei pidä aina paikkaansa. Eri maahanmuuttajaryhmien välille kehittyy toisinaan jyrkkiäkin ristiriitoja, jotka voivat juontaa juurensa näkemyseroihin tai esimerkiksi suomalaista yhteiskuntaa kohtaan koettuun yleiseen turhautumiseen. Myös samasta maasta muuttaneiden välille voi kehkeytyä ristiriitoja, mikäli yhteisössä koetaan tarvetta kilpailla tai kontrolloida muiden käyttäytymistä. Toisinaan myös edellisen kotimaan ristiriidat ovat siirtyneet Suomeen.

Maahanmuuttajayhteisöissä voi olla monenlaisia käsityksiä siitä, mikä on hyväksyttävää käyttäytymistä, millainen on ’hyvä’ yhteisön jäsen ja millaista kotoutumisstrategiaa yksilöiden ja perheiden tulisi toteuttaa. Esimerkiksi käsitykset tyttöjen ympärileikkauksesta ja tyttöjen ja naisten roolista perheen kunnian ylläpitäjänä vaihtelevat suuresti. Koska monet pitävät maahanmuuttajayhteisön kulttuuria ja kieltä ylläpitävää roolia kullanarvoisena, he ovat valmiita mukautumaan sen käyttäytymiskoodeihin. Joskus uudessa ympäristössä on muodostunut edellistäkin kotimaata tiukempia käyttäytymiskoodeja, mikä saattaa olla reaktio esimerkiksi ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan koettuun mukautumisen paineeseen tai epäluuloon.

Myönteiset kontaktit sekä avoin, arvostava keskusteluyhteys maahanmuuttajayhteisöjen ja valtaväestön välillä ovat keskeisessä roolissa väärinkäsitysten välttämisessä ja toisinaan ehkä myös ristiriitojen selvittelyssä. Mikäli valtaväestöön kuuluva joutuu työssään ristiriitojen välittäjän asemaan, on ensisijaisen tärkeää selvittää kaikkien osapuolten näkökulmat ja mahdollisuuksien mukaan etsiä yhteisön arvostamien henkilöiden tukea neuvotteluprosessiin.