Maahanmuuttajana Suomessa

Rakastuminen, pakeneminen sotien ja terrorin keskeltä, työmarkkinoiden globalisoituminen sekä halu kokea uusia maita ja kulttuureita saa ihmiset muuttamaan maasta toiseen. Muutto voidaan kokea positiivisena ja kiinnostavana kokemuksena, mutta usein siihen liittyy myös epävarmuutta, joka heikentää elämän hallintaa.

Toiseen maahan muuttamisen myötä aiemmin opittu ja sisäistetty ei enää välttämättä toimikaan odotetulla tavalla. Aikuinen muuttaja voi joutua kyseenalaistamaan radikaalistikin aiemmin oppimaansa ja joutua oppimaan vaivalloisesti kielen lisäksi myös uudet säännöt, normit ja roolit sekä hahmottamaan uuden yhteiskunnan toimintaperiaatteet. Elämäntilanteena etenkin maahanmuuton alkuvuodet ovat monelle haastavia. Kielitaidon ja sosiaalisten kontaktien puute saattavat jättää henkilön tyhjiöön, jossa hallinnan tunne omasta elämästä heikkenee. Erityinen ohjaus ja tuki välittömästi muuton jälkeen ovatkin monelle tarpeen.

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat kuitenkin keskenään eriarvoisessa asemassa sen suhteen, millaisia resursseja heillä on maahan tullessaan ja miten heidät otetaan vastaan. Merkittäviä kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutustaso, kielitaito, maahanmuuttoikä, terveys ja aikaisempi kokemus muista kulttuureista. Myös erilaisilla maahantulon syillä ja oleskeluluvan perusteilla on seurauksia kotoutumisprosessin etenemiselle. Esimerkiksi edelliseen kotimaahan jääneistä perheenjäsenistään huolehtivan pakolaisen voi olla alkuaikoina vaikeampi keskittyä Suomeen kotoutumiseen kuin suomalaisen kanssa avioituneen henkilön.  Kotoutuminen riippuu tietenkin myös kotoutuvan henkilön asenteista ja odotuksista uutta asuinmaata kohtaan.