Faktaa
MAAHANMUUTON HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ
- Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 143 256 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,4 prosenttia kaikista Suomessa asuvista. Vuosittain Suomen kansalaisuuden saa keskimäärin 6000 henkilöä. Vuonna 2008 kansalaisuuden saaneita oli 6700. Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän (2 200) ja Somalian kansalaisille (600). Kolmanneksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Irakin kansalaiset (400).
- Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2008 lopussa 5 183 058 Suomen kansalaista, joista 90 516 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2008 aikana 10 548 henkilöllä. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme 218 626.
- Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 844 047 (90,9 %), ruotsinkielisiä 289 951 (5,4 %) ja saamenkielisiä 1 778 (0,03 %). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 190 538 eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806).
- Suomi tarjosi kansainvälistä suojelua vuoden 2009 aikana 1214 pakolaiselle, vuoden 2008 aikana 785 pakolaiselle ja vuonna 2007 aikana 860 pakolaiselle.
- Vuonna 2008 maahanmuuttajataustaisia perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli vieraskielinen, oli 32 169 eli 2 prosenttia kaikista perheistä. Miehistä, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi 20 900 oli naimisissa /avoliitossa naisen kanssa, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Naisten kohdalla vastaava luku oli 17 100.
- Perheitä, joissa toinen puolisoista tai ainoa vanhempi oli ulkomaan kansalainen, oli 56 400 eli 3,9 prosenttia. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, oli 21 200. Heistä 5400 oli Venäjän kansalainen (molemmat / ainoa vanhempi), 3500 oli Viron kansalainen (molemmat / ainoa vanhempi), 700 oli Somalian kansalainen (molemmat / ainoa vanhempi). Somalian kansalaisten luku saattoi johtua siitä, että useat ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden.
- Kahden kulttuurin liittoja, joissa toinen puolisoista on suomalainen ja toinen ulkomaalainen oli 56 500. Niistä 30 200 oli liittoja, joissa on suomalainen mies ja ulkomaalainen nainen ja 26 300, joissa on suomalainen nainen ja ulkomaalainen mies. Vuonna 2008 suomalaiset miehet solmivat avioliiton eniten entisen Neuvostoliiton alueella (mukaan lukien Venäjä ja Viro) syntyneiden naisten kanssa, seuraavaksi eniten oli ruotsalaiset ja thaimaalaiset. Suomalaiset naiset solmivat v. 2008 eniten avioliittoja ruotsalaisten, entisen Neuvostoliiton alueella syntyneiden (mukaan lukien Venäjä ja Viro), brittien, saksalaisten, ja turkkilaisten kanssa.
Lähteet:
Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto Väestö 2009 (paperiversio)
Helsingin ulkomaalaisväestö
vuonna 2007
http://www.stat.fi/til/vaerak/2008/vaerak_2008_2009-03-27_tie_001_fi.html">Tilastokeskus Suomen väestö 2008
MAAHANMUUTTAJAYHTEISÖN ROOLI KOTOUTUMISESSA
Suomen lukumääräisesti suurimmat maahanmuuttajayhteisöt ovat seuraavilla paikkakunnilla (suluissa prosenttiosuus paikkakunnan asukasluvusta/ kaikista Suomen ulkomaan kansalaisista):- Helsinki (5,2%/ 27%)
- Espoo (4,3%/ 9,0%)
- Vantaa (4,1%/ 7,1%)
- Turku (4,2%/ 6.7%)
- Tampere (2,8%/ 5,2%)
- Lahti (2,7%/ 2,4%)
- Oulu (1,6%/ 1,9%)
- Jyväskylä (2,5%/ 1,9%)
- Vaasa (3,3%/ 1,7%)
- Lappeenranta (2,8%/ 1,5%)
- Kotka (2,6%/ 1,3%)
- Porvoo (2,4%/ 1,1%)
- Salo (4,5%/ 1,0%)
- Joensuu (1,9%/ 1,0%)
- Kuopio (1,1%/ 0,9%)
Lähde: Työministeriö (www.mol.fi/migration > Maahanmuuttotilastot)
• Magdalena Jaakkolan (2005) mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajia kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi vuoden 1997 jälkeen. Eri kansallisuusryhmiin suhtaudutaan kuitenkin eri tavoin: myönteisimmin suhtauduttiin ruotsalaisten ja inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon, kielteisimmin venäläisten ja somalialaisten. Tutkimuksen mukaan henkilökohtaiset kontaktit Suomessa asuviin ulkomaalaisiin ovat lisääntyneet, mikä näyttää korreloivan suhtautumisen muuttumiseen myönteisemmäksi.
• Poliisin selvityksen mukaan (Keränen 2005) vuonna 2004 poliisille tehtiin ilmoitus 558 rasistisesta rikoksesta, joista yli kolmannes oli pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyn yrityksiä sekä noin neljännes kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia. Tavallisesti kyse oli julkisilla paikoilla ilta- tai yöaikaan tapahtuneista rikoksista. Noin 70% tapauksista kohteena oli ulkomaalaistaustainen henkilö. Kansalaisuudeltaan suurimmat rasistisen rikoksen kohteeksi joutuneet ryhmät olivat suomalaiset, somalialaiset, venäläiset, turkkilaiset ja irakilaiset. Lähde: Salonen, Annamari & Villa, Susan (toim.): Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005. Ihmisoikeusliitto, Helsinki 2006.
Lisätietoja lähteistä kirjallisuusluettelossa.
• Kattavia tutkimuksia maahanmuuttajien kohtaamasta väkivallasta ei ole. Pohjanpään, Paanasen ja Niemisen (2003) maahanmuuttajien elinolosuhteita koskevassa tutkimuksessa kysyttiin venäläisiltä, virolaisilta, somalialaisilta ja vietnamilaisilta parisuhteessa tai sen ulkopuolella koetusta väkivallasta. Tutkimuksen mukaan väkivaltaa oli kokenut 14% venäläisistä, 21% virolaisista, 43% somalialaisista ja 15% vietnamilaisista naisista.
• Saman tutkimuksen mukaan vuoden aikana väkivallan uhriksi joutuneista seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 22% venäläisistä, 19% virolaisista ja 3% somalialaisista. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ilmoittivat väkivallasta vain harvoin viranomaisille.
• Vuonna 2002 poliisin tietoon tuli 360 maahanmuuttajanaiseen kohdistunutta lähisuhdeväkivaltarikosta ja 53 seksuaalirikosta. Yleisimmät rikosnimikkeet olivat pahoinpitely, laiton uhkaus, lievä pahoinpitely ja lähestymiskiellon rikkominen. Seksuaalirikoksista raiskauksia oli 19 ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä 12. Puolet seksuaalirikoksista oli tuntemattoman henkilön tekemiä.
• Poliisin tietoon tulleissa maahanmuuttajanaisiin kohdistuneissa parisuhdeväkivaltatapauksissa 70% väkivallan tekijä oli nykyinen puoliso, noin 30% taas entinen puoliso. Maahanmuuttajataustaisia tekijöistä oli 55% ja valtaväestöön kuuluvia 45%.
Lähteet: Pohjanpää, Kirsti & Paananen, Seppo & Nieminen, Mauri: Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa vuonna 2002. Elinolot 2003:1. Tilastokeskus, 2003. Sisäasiainministeriö: Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuonna 2002. Poliisiosaston julkaisu 17/2003.
• Kunniaväkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Tavallisimmin sen kohteena on tyttö tai nainen.
• Keskeisin ero kunniaväkivallan ja muun väkivallan välillä liittyy lähiyhteisön rooliin. Yhteisöllisen kunnian menettämisen vuoksi monet suvun jäsenet saattavat osallistua väkivaltaisten toimien toteuttamiseen tai antavat toimille passiivisen tukensa.
• Kunniaväkivallan tavallisimmat muodot liittyvät henkilön pakottamiseen tai elämän voimalliseen rajoittamiseen esimerkiksi koulunkäynnin estämiseen tai pakkoavioliittoon. Kunnian vuoksi tehdyt murhat ovat huomattavasti harvinaisempia kuin muut kunniaväkivallan muodot.
• UNDP:n arvion mukaan maailmassa tehdään 5000 kunniamurhaa vuodessa, joista noin 1000 Pakistanissa ja Afganistanissa, 400 Jemenissä, 40 Libanonissa, 1000 Egyptissä ja loput 2550 Länsirannalla, Gazassa ja Jordaniassa. Niistä ei kuitenkaan ole luotettavia tilastoja. Kevääseen 2006 mennessä Suomessa ei ollut tiettävästi tapahtunut yhtään kunniamurhaa.
• Suomen lainsäädännössä ei mainita erikseen kunniaan liittyvää väkivaltaa eikä pakkoavioliittoa. Esimerkiksi rikoslain pakottamista, laitonta uhkausta ja pahoinpitelyä koskevia pykäliä voitaisiin kuitenkin käyttää niistä rankaisemiseen.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Amoral-hanke (http://amoral.mll.fi/)
• Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ei-hoidollisia toimenpiteitä, joihin liittyy tytön tai naisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollakin muulla tavalla.
• WHO:n arvion mukaan 100 - 140 miljoona tyttöä ja naista maailmassa on ympärileikattu. Joka vuosi kolme miljoonaa elää uhan alla tulla ympärileikatuksi.
• Tavallisesti tytöt leikataan 4-11 vuoden ikäisenä.
• Perinteen syntyä ei tunneta tarkasti. Oletettavasti juuret juontavat muinaisen Egyptin ja Sudanin alueelle, tuhansien vuosien taakse. • Eniten ympärileikkauksia tehdään Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maissa. • Mikään uskonto ei kannusta ympärileikkaamaan tyttöjä.
• Tyttöjen ympärileikkauksessa on vakavia terveydellisiä seurauksia, henkisiä ja fyysisiä.
• Perinne loukkaa ihmisoikeuksia ja esim. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, johon Suomi on sitoutunut vuonna 1991.
• Törkeäksi pahoinpitelyksi tulkittaessa tyttöjen ympärileikkauksesta voi Suomessa saada kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen. Rikoslaki suojelee tyttöä myös, jos hänet viedään ulkomaille leikattavaksi. Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut yhtään tyttöjen ympärileikkaukseen liittyvää oikeustapausta.
• Suomessa lastensuojelulaki (25§) velvoittaa viranomaisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyytäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Lähde: Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hanke (www.ihmisoikeusliitto.fi > Projektit)