Kunniaan liittyvä väkivalta
Mitä kunniaan liittyvä väkivalta on?
Kunniaväkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Väkivalta voi olla muodoltaan fyysistä taikka psyykkistä, ja sen sytykkeenä voi toimia myös pelkkä epäilys kunniattomana pidetystä käytöksestä. Kunniaväkivallan taustalla vaikuttava ajattelu pohjaa patriarkaalisen arvomaailman näkökulmiin sekä näiden näkökulmien kautta muodostuneisiin, yhteisöllisiin, siveysperiaatteisiin. Yhteisöllisyydessä piilee myös keskeisin ero lähisuhde- ja perheväkivallan välillä: Kunnian menettämisen vuoksi monet suvun jäsenet saattavat osallistua väkivaltaisten toimien toteuttamiseen tai antavat toimille passiivisen tukensa.
Kunniaväkivallan muodot vaihtelevat pakkoavioliitosta tai muusta pakottamisesta ja rajoittamisesta, kuten tiukasta liikkumisen kontrolloinnista ja kiellosta opiskella, murhaan. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdolliset kotoutumisvaikeudet, eristäytyminen ja yhteiskuntarakenteen erilaisuus voivat vaikeuttaa ympäröivän yhteiskunnan ymmärtämistä ja saada sen tuntumaan moraalittomalta ja uhkaavalta. Tällöin perinteiset, omaksi koetut toimintamallit ja kunnian merkityksellisyys saattavat korostua. Jos vanhemmat taas onnistuvat löytämään paikkansa uudessa yhteiskunnassa, ei esimerkiksi lasten suomalaistunut käyttäytyminen vaikuta niin uhkaavalta.
Kunniaväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä samoin kuin muutakin väkivaltaa, esimerkiksi puuttumalla siihen viipymättä ja tarjoamalla vaihtoehtoisia, väkivallattomia, toimintamalleja. Tärkeää on myös maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi tehtävä työ. Viranomaisten vastuulla on oppia tunnistamaan kunniaan liittyvä väkivalta ja puuttua siihen tehokkaasti.
Maahanmuutto ja kunniaväkivalta: eri osapuolet uhreina
Agraarisissa maanviljelyyn ja maan omistamiseen keskittyvissä kulttuureissa kunnialla näyttäisi olevan suurempi merkitys kuin teollisuusyhteiskunnissa. Vahvalla kunniakäsityksellä ei ole suoraa yhteyttä mihinkään uskontoon, vaikka esimerkiksi Euroopassa se usein liitetäänkin virheellisesti islamiin.
Kotoutumisvaikeuksien vuoksi kunnianäkökulman merkitys saattaa nousta keskiöön etenkin ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven kohdalla. Omasta yhteisöstä tulee helposti korvaamattoman tärkeä oman kielen ja kulttuurisen identiteetin tukemisessa, tiedonvälityksessä ja yhteyksien ylläpitämisessä entiseen kotimaahan. Näistä syistä maineen ja oman yhteisön kunnioituksen menettämisestä tulee erityisen vaikea kysymys.
On tavallista, että maahanmuuttajavanhemmat kokevat vaikutusvaltansa vähentyneen niin omaan elämäänsä kuin lapsiinsakin. Muutoksen paine ja uhka tulevat samanaikaisesti ulko- ja sisäpuolelta. Tällaisessa tilanteessa lasten käyttäytymisen kontrolloiminen voi olla epätoivoinen yritys vaikuttaa kehitykseen, johon ei kykene muuten vaikuttamaan ja jota ei hyväksy.
Voidaan ajatella, että kärjistyneessä kunniaväkivaltatilanteessa molemmat osapuolet ovat jossakin määrin uhreja. Toinen on yhteisönsä odotusten alistama perheen kunnian ylläpitäjänä ja toinen perinteisten sukupuoliroolien ja puolison, vanhemman tai muun sukulaisen valvonnan alistama. Tilanne ratkeaa harvoin yksinomaan lähettämällä perheensä ahdistelema henkilö turvakotiin, sillä todennäköisesti se lisää perheen raivoa ja valmiutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Kunniaan liittyvä väkivalta Suomessa
Vaikkei kunniamurhia olekaan Suomessa tehty, ovat mm. poliisit, sosiaalityöntekijät, opettajat ja turvakotien työntekijät jo joutuneet tekemisiin kunniaväkivaltaa kohdanneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa. Viranomaisilla on aikaisempaa parempi käsitys ilmiöstä, mutta käytännön toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja tarvittaisiin nykyistä enemmän.
Lähde: Salmenkangas, Mai: Uhkana kunnia. Välineitä viranomaisille kunniaväkivaltaan puuttumiseksi. Mannerheimin lastensuojeluliitto 2006. Luettavissa myös: Amoral-hanke (http://amoral.mll.fi/)