Pohdittavaa

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA

Maahanmuuttajien suhdetta valtaväestöön kuvataan usein alla esitetyn, John Berryn laatiman akkulturaatiomallin avulla. Kun tarkastelet suomalaisen yhteiskunnan virallisia linjauksia ja toimenpiteitä, miten mielestäsi Suomessa suhtaudutaan maahanmuuttajiin? Mikä nelikentän laatikoista kuvaa parhaiten maahanmuuttajien ja valtaväestön suhdetta?

John Berry (1989): Akkulturaatiomalli		Maahanmuuttajan on tärkeää säilyttää oma identiteetti ja kulttuuri?
		KYLLÄ	EI
Maahanmuuttajan on tärkeää olla tekemisissä valtaväestön kanssa?	KYLLÄ	integraatio	assimilaatio
	EI	separaatio	marginalisoituminen

1. Integraatio – tavoiteltavin tilanne, jossa maahanmuuttaja kykenee samanaikaisesti säilyttämään omaa kulttuuriaan ja on kanssakäymisessä valtaväestön kanssa

2. Assimilaatio – tilanteeseen voidaan päätyä, mikäli maahanmuuttaja ei voi ylläpitää kulttuuriaan, mutta on kuitenkin tiiviisti tekemisissä valtaväestön kanssa

3. Separaatio – tilanteeseen voidaan päätyä, mikäli maahanmuuttaja ei ole lainkaan kohtaa valtaväestön edustajia ja korostaa vahvasti identiteettinsä ja kulttuurinsa säilyttämistä

4. Marginalisoituminen – ongelmallisin tilanne, jossa maahanmuuttaja ei säilytä omaa kulttuuriaan eikä ole tekemisissä valtaväestönkään kanssa

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEET JA LÄHIYHTEISÖ

Mieti omia tai jonkun tuntemasi henkilön kokemuksia muuttamisesta ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle. Minkälaiset tekijät auttoivat sopeutumaan uuteen ympäristöön? Jos muuttoon osallistui useampia henkilöitä, onnistuiko sopeutuminen kaikilta samalla tavalla? Miten se mahdollisesti vaikutti heidän välisiinsä suhteisiin?

PERHENÄKÖKULMA KOTOUTUMISEEN

Yksilökeskeisyyttä pidetään yhtenä suomalaisen yhteiskunnan määräävänä piirteenä, jolloin yksilön menestyminen ja itsenäisyys nousevat ensisijaisiksi tavoitteiksi. Onko yksilökeskeisyys mielestäsi vaikuttanut siihen, miten oman alasi työtä tehdään? Minkälaisissa tilanteissa perheen merkitys on otettu huomioon ja miten? Monikulttuurisuustyön näkökulmasta voit heijastella kysymyksiä seuraaviin periaatteisiin.

Perhekeskeisen kotouttamisen periaatteet:

1. ”Ymmärrys perheen roolista yksilön kotoutumisen resurssina

2. Perheen sisäisten sopeutumisprosessien tiedostaminen

3. Erilaisten perhekäsitysten huomioiminen

4. Perhekokonaisuuden huomioiminen kotouttamistoiminnassa

5. Kotouttamistoimenpiteiden tasapainoinen kohdistaminen perheenjäsenille

6. Perheen yhtenäisyyden tukeminen

7. Maahanmuuttajajärjestöjen perhetoiminnan tukeminen

8. Kotoutumisen riskitekijöiden tunnistaminen

9. Yksilönoikeuksien kunnioittaminen ja puolustaminen”

Lähde: Söderling, I. & Alitolppa-Niitamo, A. (2005) Erilaisuus on samanlaisuutta – maahanmuuttajat ovat huomisen suomalaisia. Teoksessa Alitolppa-Niitamo, A., Söderling, I. & Fågel, S. (toim.) (2005) Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Vammala: Väestöliitto.

MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA

Arkikielessä puhutaan usein maahanmuuttajista ja suomalaisista. Monet pitävät näitä nimityksiä kuitenkin ongelmallisina niiden epämääräisen luonteen vuoksi. Keskeisin kysymys liittyy siihen, milloin maahanmuuttajuus päättyy. Tuleeko maahanmuuttajasta suomalainen, kun hän saa Suomen passin tai kun hän läpäisee suomalaisen armeijalaitoksen? Eivätkö maahanmuuttajan Suomessa, Suomen kansalaisiksi syntyneet lapset ole automaattisesti suomalaisia? Monet puhuvat mieluummin uussuomalaisista ja kantasuomalaisista. Joissakin maissa käytetään yleisesti myös etnisen vähemmistön ja enemmistön käsitteitä.

Tässä materiaalissa käytetään pääasiallisesti termejä maahanmuuttajataustainen ja valtaväestöön kuuluva. Mitä syitä uskot tälle valinnalle olleen? Mikä on oma näkemyksesi parhaasta nimityksestä?

MONIKULTTUURISUUSTYÖTÄ TEKEVÄT

Usein sanotaan, että omakohtaiset kokemukset erilaisuudesta lisäävät henkilön kykyä ymmärtää erilaisuutta. Esimerkiksi mielipidemittauksissa on huomattu suomenruotsalaisten ilmaisevan muita suvaitsevaisempia asenteita, mikä saattaa selittyä sillä, että he kuuluvat kielelliseen vähemmistöön Suomessa. Myös ulkomailla asuminen tai avioituminen toista kulttuuria edustavan kanssa saattaa avata silmät erilaisille toimintatavoille. Kuitenkin vastakkaisiakin esimerkkejä on olemassa, joissa omakohtaiset kokemukset jyrkentävät näkemyksiä.

Mitkä keinot omasta mielestäsi ovat parhaita edistämään monikulttuurisuustyön ammatillisuutta?

MONIKULTUURISUUSTYÖN AMMATILLISUUS

On luonnollista, että uudet tilanteet hämmentävät. Monikulttuurisuustyössäkin voi kehittyä taitavammaksi harjoittelemalla. Timo Latomaa kuvaa vieraan kulttuurin kohtaamiseen liittyviä vaiheita seuraavasti:

1. naiivi kohtaaminen
2. kulttuurispesifi kohtaaminen
3. objektiivinen kohtaaminen
4. kriittinen kohtaaminen ja dialogi

Niihin voi tutustua yksityiskohtaisemmin Latomaan artikkelissa. Sopivatko jotkin kuvattujen vaiheiden piirteistä itseesi monikulttuurisuustyöntekijänä?

ASENTEISTA YHDENVERTAISUUTEEN

Monikulttuurisessa Suomessa on herännyt keskustelua eri teemoista, joissa pohjimmiltaan on kyse maahanmuuttajien ja valtaväestön oikeuksista omaan kulttuuriin tai uskontoon. Yksi paljon puhututtanut keskustelu liittyi joidenkin maahanmuuttajavanhempien toivomukseen, että heidän lapsensa eivät osallistuisi koulun kevätjuhlaan, koska siellä lauletaan kristinuskoon liittyvä suvivirsi. Koulussa päädyttiin lopettamaan suvivirren laulaminen, jotta maahanmuuttajalapset voisivat osallistua juhlaan. Jotkut valtaväestöön kuuluvista vanhemmista kuitenkin olivat sitä mieltä, että suvivirren laulaminen on vanha perinne, joka ei liity merkittävällä tavalla uskontoon ja siksi se tulee laulaa.

Minkälaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja voisit nähdä kyseisen tilanteen ratkaisemiseksi siten, että kaikki osapuolet voisivat kokea tulleensa kohdelluksi yhdenvertaisesti ja olevansa edes jossakin määrin tyytyväisiä? Voit miettiä ratkaisuja myös muihin ”kulttuurikonflikteihin”.

ERILAISIA KULTTUUREITA JA USKONTOJA

Kun puhutaan suomalaisuudesta, mainitaan usein sisukkuus, sauna, runsas alkoholinkäyttö ja luonnonläheisyys. Myös joidenkin taiteilijoiden ja urheilijoiden ajatellaan vaikuttaneen suomalaisten identiteettiin ja käsitykseen itsestään.

Mitä suomalaisuus sinulle tarkoittaa? Miten merkittäviä suomalaisena pitämäsi asiat ovat sinulle?