Tyttöjen ympärileikkaus

Suomen laki kieltää tyttöjen ympärileikkauksen yksiselitteisesti. Ympärileikkaukseen liittyy myös vakavasti otettavia terveysriskejä. Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan välttämättä tätä tiedä tai ymmärrä, miten vakavasta asiasta on kyse. Viranomaiset voivat joutua toimimaan haasteellisissa tilanteissa, joissa ympärileikkaus tulee pikaisesti estää. Myös monessa hoitoalan ammatissa työskennellään jatkuvasti jo ympärileikattujen naisten parissa.

Terveydenhuollon henkilökunnalla on tärkeä rooli tyttöjen ympärileikkauksen ennaltaehkäisyssä ja seurannassa. Vastuu siitä kuuluu myös muille viranomaiselle kuten sosiaalityön- ja lastensuojelun työntekijöille sekä päiväkotien henkilökunnalle ja koulujen opettajille. Hätätilanteissa myös poliisilla voi olla keskeinen rooli. Työtä tulee tehdä hienovaraisesti, kunnioituksella ja varmuudella. Yhteiskunnissa, joissa tyttöjen ympärileikkausta ei harjoiteta, perinne saattaa tuntua aivan käsittämättömältä, kun taas perinteen keskellä eläneelle se voi olla perinne muiden joukossa. Näiden kahden näkemyksen välille voi olla hankalaa, mutta välttämätöntä, löytää rakentava dialogi. 

Monen vanhemman suhtautuminen ympärileikkaukseen saattaa muuttua Suomeen muuton myötä. Sen merkitys voi vähentyä, kun ympäristö ei enää kannusta tai painosta ylläpitämään perinnettä. Toisaalta joillekin siitä voi tulla entistä tärkeämpi osa omaa kulttuuriperinnettä, jota tahdotaan ylläpitää erityisen hanakasti juuri kaukana kotoa. Samassa perheessäkin näkemykset voivat vaihdella, mikä saattaa aikaansaada ristiriitoja ja joissakin tapauksissa edellyttää viranomaisen toimimista välittäjänä.

Ympärileikkauksen vastaista työtä

 ”Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on monissa afrikkalaisissa yhteisöissä, mutta myös muualla, elävä kulttuuriperinne, johon liittyy monia tärkeitä sosiaalisia ja myös uskonnollisia merkityksiä. Viime vuosikymmeninä tyttöjen ympärileikkauksesta on siirtolaisten ja pakolaisten myötä tullut ajankohtainen ongelma myös länsimaissa. Tämä muuttoliike on osaltaan nostanut tyttöjen ympärileikkausperinteen lisääntyvän kansainvälisen huomion kohteeksi.

Tyttöjen ympärileikkausta vastustetaan nykyisin yleisesti, sillä se on paitsi tyttöjen ja naisten terveydelle haitallinen, myös lasten ja naisten ihmisoikeuksia loukkaava käytäntö. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen lopettamiseen velvoittavat monet ihmisoikeussopimukset, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja kidutuksen vastainen sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.”

”Tyttöjen ympärileikkausten vastaista työtä tehdään myös Afrikassa. Somalialaiset naisjärjestöt aloittivat jo 1970-luvulla kampanjan tyttöjen ympärileikkausta vastaan. Valistuksen avulla onnistuttiin vähentämään kaikkein radikaaleinta ja vahingollisinta leikkaustapaa, jota kutsutaan myös faraoniseksi leikkaukseksi. Kokonaan ympärileikkauksia ei kuitenkaan ole saatu loppumaan. Lisäksi monissa muissa Afrikan maissa, joissa tehdään tyttöjen ympärileikkauksia, on lähdetty taistelemaan ympärileikkauksia vastaan ja säädetty tämän perinteen lopettamiseksi myös lakeja. Lainsäädännöstä huolimatta köyhyys, alikehittyneisyys ja lukutaidottomuus sekä naisten alistettu asema ovat myötävaikuttaneet tradition jatkumiseen.”

Suomessa asenteet muuttuvat

Suomalaisten maahanmuuttajien parissa tehdyn tutkimuksen tulokset antavat ”toivoa siitä, että ympärileikkausperinteestä luovutaan vähitellen kokonaan. Tyttöjen ympärileikkausta ei pidetä enää itsestäänselvyytenä, joka kaikkien pitää käydä läpi. Asenteiden muutokseen ovat vaikuttaneet monet seikat kuten koulutuksen ja tietoisuuden lisääntyminen. Naiset ja miehet ovat tietoisia varsinkin faraonisten ympärileikkausten aiheuttamista terveyshaitoista, eikä omia tai vaimon ja siskon kärsimyksiä haluta enää siirtää omille tyttärille. Euroopassa afrikkalaisen naisen asema on myös muuttunut. Koulutuksen ja taloudellisen itsenäisyyden vuoksi naisen riippumattomuus aviomiehestä on vähentynyt. Naiset eivät enää usko ympärileikkauksen olevan avioliiton välttämätön edellytys, ja myös suurin osa miehistä on valmis menemään tai menee jopa mieluummin naimisiin ympärileikkaamattoman kanssa. Ympärileikkausta ei enää mitenkään yhdistetty tytön hyvyyteen tai kunniallisuuteen.

Euroopassa vanhempiin ei kohdistu myöskään sosiaalisesta ympäristöstä painetta leikata tyttärensä. Kouluissa ympärileikkaamattomia tyttöjä ei kiusata, naapurit eivät huomauttele asiasta eivätkä myöskään sukulaiset Euroopassa yleensä vaadi ympärileikkausta. Sen sijaan kotimaassa käytäessä tai sinne takaisin muutettaessa tilanne saattaa olla erilainen ja vanhemmat sekä ympärileikkaamattomat tytöt altistuvat kritiikille. Tyttöjen ympärileikkausperinteen säilyttäminen saatetaan nähdä edelleen tärkeänä, koska se luo sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta ja jatkuvuuden tunnetta.”

Lähde: Mulki Mölsä: Ajat ovat muuttuneet. Selvitys tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyvistä asenteista ja aikeista pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien keskuudessa. Ihmisoikeusliitto, Helsinki 2004.
(Otsikointi toimittajan) Luettavissa: KokoNainen-hanke (www.ihmisoikeusliitto.fi > Projektit)